Siirry pääsisältöön

Blogistanian kesälukumaraton V


Ihanaa, pääsen vihdoin aloittamaan kesän lukumaratonin. Istun linja-autossa Saarijärven lähistöllä kun pilvet vuorottelevat auringon kanssa. Lyhyellä Savon-matkallani olen törmännyt tuttuihin ja ostanut Kuopion torilta mansikkaa kotiinviemisiksi. Ei ole tullut etukäteen paljastettua, mitä luen, mutta menen tunnelman mukaan. Myös - tai ainakin - Instagram-tililleni päivittyy maratonmeininkiä. Tärkeintä ei ole vauhti vaan tunnelma.


Aloitus pe 26.6. klo 14.10

Päivitys klo 23.52

Maraton mukavasti meneillään. Samaa kirjaa, Olavi Paavolaisen Nykyaikaa etsimässä, olen lukenut pitkin päivää. Välillä on tullut katsottua televisiota (Helil kyläs ja Pieni ihmissydän piti nähdä) ja somea, mutta aika hyvin on kirjakin kiinnostanut. Linja-auto on tässä välissä vaihtunut sohvaan ja Keski-Suomi Pohjanmaahan. Silmät alkaa painua kiinni, mutta jonkin aikaa vielä jatkan. Tulin vain päivittämään tilannetta vielä kun siihen on energiaa. Jossain vaiheessa unta ja aamulla uusia sivuja. Tsemppiä kaikille vielä lukeville ja onnittelut urakan päättäneille!

Päivitys klo 9

Nyt on unet ja aamupala nautittu ja sohva kutsuu lukemaan. Samalla opuksella jatketaan. Saa nähdä, meneekö koko maraton koneromantiikan hehkutuksen parissa.

After reading -päivitys

Maraton suoritettu hiljakseen läpi. Vaihdoin lopussa kirjaa hieman nopeampaan, kun hidaskulkuinen esseekokoelma sadan vuoden takaa alkoi muodostaa maitohappoja. Siitä huolimatta -tai juuri sen vuoksi- että teos on mielenkiintoinen, se vaatii lukijaa kulkemaan ajatuksen kanssa, spurtit eivät käy kuuloon. Koska sivuja on jäljellä, kirjoitan teoksesta myöhemmin kokonaan oman tekstin.

Paavolaista tuli pureksittua 80 sivua, minkä lisäksi hurautin Raili Mikkasen teoksen Runokirje - Kertomus nuoresta Katri Valasta, sivuja 150. Yhteensä siis 230 sivua. Lukunautinto ja sohvannurkkaan käpertyminen taitavat jäädä päälle, ja kotiaskareita sun muuta hoidettuani aion palata nurkkaani.

Runokirjeestä kiinnostuin aikoinaan niinkin vähäpätöisen syyn vuoksi kuin että se sijoittuu osin Heinolan opettajaseminaariin. Asuessani Heinolassa kuljin joskus entisen seminaarin ohi ja himoitsin sukeltaa sen historiaan - tietopainotteista materiaalia varmasti löytyisi helposti, mutta mikä sen parempaa kuin astua seminaarin sisään nuoren runoilijan fiktiivisen elämäntarinan myötä.

Valan runous ei ole minua koskaan säväyttänyt niin kovasti kuin esimerkiksi lukemaani Paavolaista. Vaikka tiesinkin Tulenkantajat-yhteydestä, en arvannut, että nuori, intomielinen, maailmasta ja taiteesta paljon tietävä Olavi olisi mukana Runokirjeessä, ja vieläpä niin keskeisessä osassa. Nykyaikaa etsimässä -esseekokoelmassa Paavolainen todella intoilee ja vuodattaa näkemyksiään 1900-luvun alkupuolen taiteen murroksesta erikoisine kokeiluineen, joten ei ihme, että maratoonari löytää itsensä juomatauolta vähän päästä.

Mikkasen teos alkaa tätimäisen äänensävyn värittämänä kuvauksena nuoren, melko vaatimattomista tai tavanomaisista oloista tulevan runoilijanalun epävarmasta matkasta Heinolaan. Sävy muuttuu kiintoisaksi loppua kohden, kun näkemyksiä täynnä olevan Katin pohdinnat ihmisen olemuksesta ja mielen vakaudesta painavat alun tätimäisyyden unohduksiin. Teoksessa kierrytään pikku hiljaa sisälle kirjailijan tunteikkaaseen sisäiseen myllerrykseen samaan tapaan kuin niin monissa muissakin taiteilijoiden elämästä kertovissa fiktiivissä romaaneissa. Tämä tuo toisaalta uskottavuutta ja samaan aikaan kokemuksen siitä, että nähty on. Teos on nuortenromaanina joka tapauksessa onnistunut kuvaus nuoren elämän myllerryksistä, epävarmuudesta ja hyväksynnän hakemisesta. Samalla se kertoo monia faktoja suomalaisen kirjallisuuden tilasta 1920-luvulla. Mukana ovat kaiketi jo mainitun Paavolaisen lisäksi Elina Vaara, Yrjö Jylhä, Aino Kallas ja moni muu tuttu nimi.



Kommentit

  1. Tsemppiä maratoniin! Seurailen porukan lukemisia tällä kertaa katsomosta, vaikka täällä sateinen ilma olisikin sopiva maratonille. Mutta ehkä sitten ensi kuussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Mukavaa että olet hengessä mukana ja tosiaan seuraavalla kerralla mukaan! :)

      Poista
  2. Tsemppiä maratoniin, pitää instagramista ainakin seurata miten maratonisi edistyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Samaa kirjaa olen lukenut koko ajan, niin ei ole tullut Instagramiinkaan uutta!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos ja samoin sinulle :) Mukavaa että vielä on matkalla muitakin.

      Poista
  4. Vähän aikaa vielä! Mielenkiintoinen tuo sinun valitsemasi maratonkirja.

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Totta, kirja ei ole mikään perinteinen maratonkurja, mutta tykkään lukea fiiliksen pohjalta mitä milloinkin.

    VastaaPoista
  6. Paavolaisen esseekokoelma on kiinnostava valinta maratonille, ei ehkä tosiaan sellainen jonka ahmaisisi...ja hauska myös että rinnalle lukee nuortenkirjan vähän samasta aiheesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä ei todellakaan ahmaise kerralla. Kombinaatio oli kuitenkin aika jännä. Vähän vahingossa sekin tuli, kun en ollut etukäteen päättänyt teoksia ja sitten vain nappasin tuon Runokirjeen.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Novellimaraton 17.-18.12.2016

Laimea Stoner, leiskuva Lempi ja muuta kuunneltua

Pasi Lampela: Kirottujen ilot