Siirry pääsisältöön

Kesälukumaraton IV



Wou, ihana lomani saa taas arvoistaan sisältöä, kun kesälukumaraton pyörähtää jälleen käyntiin. Tarkemmat tiedot blogissa Lukutoukan ruokalista. Minulla on maratonia varten melko selvät sävelet: luen kirjoja, jotka ovat tällä hetkellä kesken. Olen ollut niin innoissani kesällä siitä, että lukemiselle on perusarkea enemmän aikaa, joten olen ahminut alkuun useamman teoksen ja siksipä niitä sitten onkin jäänyt kesken. 

Yksi kirjoista, joihin aion perehtyä, on ehkä hieman yllättäen opiskeluihini liittyvä neuropsykologian kirja, mutta en käytä maratonia kokonaan siihen vaan siis itse valitsemiani teoksia on myös mukana, kirjoja huvin vuoksi. 

Aloitusajan päättämisen kanssa on hieman mylläkkää vielä mielen sopukoissa. Tekisi mieli aloittaa heti, mutta aikataulullisesti olisi järkevämpää aloittaa huomenna aamulla. Päivittelen blogiini tietoa sitten, kun lukumaraton alkaa. Intoa kaikille lukijoille! :)


Päivitys 16.7. klo 0.01

Olen päättänyt aloittaa lukumaratonin tänään eli päivänä johon tämä nyt jo vaihtui, mutta edeltävän tekstin kontekstissa puhun huomisesta eli vasta herättyäni keskiviikkona 16. päivänä, kunhan maltan ensin unille. Blogosfääri vei mukanaan - runtom i bloggosfären!


Katastrofipäivitys klo 0.36

Olisiko pitänyt mennä ajoissa nukkumaan eikä nyt availla sivu kerrallaan tärkeitä muistiinpanoja harmin murtamana?! Niin rakas positiivarien kalenteri, johon olen merkinnyt kaikkea minulle tärkeää kirjavinkeistä koulutuspäivämääriin ja vaihtokursseista juoksuharjoitteisiin on kohdannut hyökyaallon a la astianpesukoneessa kierteistään vänkyrälle mennyt Sodastream-colapullo, jonka avomieheni on jättänyt sohvan kainaloon ja jonka totaalitulvaa en ole blogosfääriseikkailujeni lomassa pannut merkille. Tämä on se kalenteri, jota päätin käyttää syksylläkin vaikka saisin töissä ihan millaisen kalenterin tahansa. Käyttökelvoton se nyt kuitenkin on ja keskityn vain toivomaan etteivät sivut liiskaa tietoja ulottumattomiinsa. Voin myös muistaa kuinka tyytyväisenä totesin hänelle - ilmeisesti juuri hetki ennen tuhoa - miten hyvä idea olikaan ostaa pitkästä aikaa happojuomaa.


Härkää sarvista -päivitys 17.6. klo 12.52

Lukumaratonini alkaa klo 13 eli aivan näillä näppäimillä. Suunnitelmieni mukaan aloitan kirjoilla, jotka ovat jääneet vaiheeseen, vaikka uusiakin avattavia olisi melkein riesaksi asti. Mutta ei kirja voi olla riesa, ehkä se riesa on vain tieto ajan rajallisuudesta. En kuitenkaan paljasta vielä, mitä nämä keskeneräiset kaverini ovat, vaan palapeli täydentyköön omalla painollaan. Ja tiedänkö vielä itsekään, millä aloitan? Kuten jo kommentoin erään maratoonarin blogiin, pidän itse siitä että ulkona sade hakkaa maisemaa ja tuuli riuhtoo ilmojen helmaa silloin kun itse saa uppoutua hyvään kirjaan ikkunan takana lämpimässä. Se luo tunnelmaa! Ihanaa olla taas mukana.


Tilannepäivitys klo 22.41

Olen lukenut Munron Kallista elämää, mutta tehnyt hieman muutakin. Voi olla etten saa aivan loppuun tänään, kun uni alkaa painaa, mutta jatkan lukemista varmaan vielä jonkin aikaa sängyssä. Uskomatonta miten aika on kulunut nopeasti, minulla tuntuu olevan tapa mietiskellä tapahtumia liiankin hartaasti, koska lukeminen on niin hidasta.


Viivästynyt uutisointi maaliin pääsystä klo 15.44

Lukumaratonini kesti siis eilisestä klo 13 tämän päivän kello kolmeentoista, enkä ole aiemmin hiostavuudeltani päässyt päivittelemään tietoja. En kaatunut reitin raskaimmalla osuudella maantien pientareelle tai jäänyt haaveilemaan kyydistä pukukoppiin, mutta maraton oli olosuhteet huomioon ottaen odotetun hikinen ja kulku hidasta. Minulla oli liikaa ajateltavaa niin lukemassani kuin omassa arjessanikin. Arjessa, joka vääjäämättä etenee kohti unelmien pitkää lomareissua jota ennen on järjestettävä yhtä ja toista kuten dollareita ja vielä elettävä tätä normaalia arkeakin.

Sain luettua loppuun aiemmin aloittamani Alice Munron Kalliin elämän, vaikka kohta, johon olin jäänyt, tylsistytti ja tämä hetkellinen tylsyys lienee syy sillekin, miksi lukeminen oli seisahtunut. En odottanut enää paljon mitään alun intoilusta huolimatta, mutta tylsät kohdat osoittautuivatkin vain osiksi ja teos oli loppupuolelta taas ansiokas ja kauttaaltaan erittäin virkistävä. Tylsyyden partaalla hämmennyin myös siitä, etten tiennyt olivatko yhtäkkiä Marysta Katyyn vaihtuvat kertomukset tarkoitettuja mielenjuoksuja vai kirjoitusvirheitä. Myös illan viime hetkinä lukemani kohdat - joille annoin periksi vasta kirjan kopsahdettua otsaani ja tähän herättyäni - olivat menneet sen verran synkeistä luukuista sisään että aamulla rikospaikalle palatessani olin aivan tietämätön mitä olin lukemassa.

Munroa tuli luettua yhteensä 284 sivua, minkä jälkeen palasin toiseen kesken jättämääni teokseen, Uuno Kailaan koottuun runoteokseen Runot 1922 - 1931. Sen olin aloittanut juhannuksena edellisen lukumaratonin jälkeen, kun ajattelin klassisen sanoittajan aivan kuuluvan suviyön tunnelmaan ja siihen se varmasti hyvin kuuluikin, mutta sen jälkeen ei enää niin että päädyin myöhemmin vaihtamaan runosuuntaa ja lukemaan Hannu Kankaanpään Valehtelijan luvun. Mutta Kailasta ehdin tällä kertaa kahlata 38 sivua eteenpäin, joten kokonaissivumääräni jäi kolmeensataankahteenkymmeneenkahteen (322). Lukumaraton oli jälleen ikimuistoinen kokemus vaikka mieleni tuntui juoksevan paljon reitin ulkopuolella. Rehellisyyden nimissä on sanottava että maratonin ansiosta sain Munron päätökseen ja maltoin käyttää lukemiseen varmasti enenmmän aikaa kuin muuten olisin käyttänyt tällä erää. Opiskeluihin suunnittelemani hyötykäyttö jäi sen sijaan tekemättä, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen - maraton kannattaa käyttää nautinnollisimpiin lukuelämyksiin tai hetkellisiin mielijohteisiin.     

Kommentit

  1. Huh! Toivottavasti aamuun mennessä kalenteri on kuivempi, että edes jotain pelastui!

    Tsemppiä maratonille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalenteri on edelleen kuivumassa, mutta vaikuttaa onneksi siltä että sain sivut auottua erilleen eivätkä ne liiskaudu yhteen! Kiitos tsempistä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Novellimaraton 17.-18.12.2016

Laimea Stoner, leiskuva Lempi ja muuta kuunneltua

Pasi Lampela: Kirottujen ilot